Kalorien kyttäystä

Kohta kuukauden kestäneen sairasloman takia mun on ollut pakko pitää taukoa salilla käynneistä.
Lääkärin määräys.
No, ei tarvitse olla nero arvatakseen mitä meinasi käydä motivaatiolle saavuttaa rantakunto.
Se hävisi kuin pieru saharaan.

Kuukausi tekemättä yhtään mitään on pitkä aika, eikä mun mielenterveys anna periksi vain olla ja laiskotella.
Siis kävelylenkkejä, tunti ja kilometri tolkulla.
Koiran kanssa ja ilman.
Yksin ja seurassa.

Ikävä kyllä huomasin, että pelkkä kävely ei riitä etenkin jos syö kuin porsas.

Onneksi hyvä ystäväni vinkkasi mulle kalorilaskurista.
http://kalorilaskuri.fi/

Nyt kun olen sitä 3 päivää käyttänyt on mun mielenterveys mennyt, pinna palanut sen sata kertaa ja mulla on täysin epäuskoinen olo. 
Siis mä en osaa syödä oikein.
Ei toivoakaan.

Aamulla mä syön aivan liian vähän ja illalla aivan liian paljon.
Niin ja päivällä en sitten yhtään mitään terveellistä.

Onneksi olen sentään oppinut juomaan riittävän määrän vettä päivän aikana.

Ja mä luulin että mä osasin noudattaa mun henkilökohtaista ruokavaliota.
No tiedänpähän nyt, että metsään on mennyt ja lujaa.

Lisäksi mulla on pakarat aivan julmetun kipeät pitkistä kävelylenkeistä :D

Mutta onneksi vanhakin koira oppii uusia temppuja, joten mulla on vielä toivoa.

Tarvitsee vain olla tarkkana mitä syö, kirjaa jokaisen suupalan ylös ja liikkuu paljon.
Ja mun täytyy muistaa myös venytellä!
Kuulostaa siis helpolta :D
 

Toivon mukaan mä pääsen jo ensi viikolla aloittamaan taas työt ja sen jälkeen jatkamaan saliharjoittelua.
Salilla ja lenkillä käymisen sekä kalorilaskurin avulla mun pitäisi teoriassa saavuttaa rantakunto hyvinkin nopeasti.
 

I hope so!